These are a few of my favourite things. . .

 

Heipparallaa taas!

Tänne kuuluu ihan hyvää. Varsinkaan kun ei oteta huomioon helvetillisen vihlovaa hammastani, joka ei anna syödä eikä harjata. Eikä tienkään sitä, että viikonlopun ajan olen taas saanut istuskella yksin kotona suurimman osan ajasta. Sekään että heräsin tänään (sunnuntaina) jo kuuden aikoihin ja olen muutenkin ollut ärsyyntyneen stressaantunut kaikesta mahdollisesta ei saa mieltäni matalammalle, nimittäin minulla on perheeni; Mikko ja kisulit sekä tietysti ihanat ystäväni jotka osaavat aina löytyä oikeilla hetkillä. Myös rakkain höpöttäjä-äitini, joka saa puhelimitsekin höpötyksiensä lomassa piristettyä mieleni kummasti.

Tässä vielä muutama kiva juttu:

  Uusi ihastumiseni vanhoihin korvakoruihini. Otin kyllä ne jo pois, sillä korvani eivät kestä kyseisten söpöliinien paksua lävistäjää sekä ruuvattavaa sulkemismekanismia joka on lihaisalle korvalleni liian piukka... :---(

"Uusi" ripsivärini jonka isäni on tuonut joskus työmatkoiltaan tuliaisiksi. Lancomen Hypnosea ei löydy Suomesta kovinkaan helpolla tai jos löytyykin, hinta taitaa olla melkoisen päätä huimaava. Vanha ripsari rapisi ripsiltä jo siihen malliin että päädyin avaaman tämän uuden paketin, jota olin säilyttänyt hartaasti lipastossa. Nyt se on käytössä. Amen.

Paljon salaattia koska se ei lihota niin paljoa ja koska elämä on epäreilua!!! >:( No ei, kyllähän se salaatti maistuu mutta muutaman ylimääräisen lisäkilon myötä en vain jaksaisi enää taistella timmiydestä.... Miksi voi miksi minulle ei ole suotu luonnostaan kuosissa pysyvää keijuvartaloa?..... TT____TT Byäääää

Uusi Makea Elämä -lakuriipukseni (EI ole syötävää, vaikka tokassa kuvassa niin teenkin). Ostin riipuksen Makea Elämän Heliltä, joka vieraili koulun tapahtumassamme kertomassa yrityksestään. Korut ovat syötävän suloisia (hoho), mutta ottaisin ne todellakin kaikki omakseni. Tutustukaa ihmeessä Helin NETTIKAUPPAAN taikka HELIN BLOGIIN.

Taas pitkästä aikaa väsäämäni kynnet. Kynsitarrojen kanssa minulla on tapana innostua liikaa ja tunkea kynnet täyteen kuvioita. Tällä kertaa osasin kuitenkin pysähtyä jo tyylikkäästi yksien nimettömien jälkeen. :'----) Eikä sitten katsella siellä liian tarkkaan niitä suttukohtia!... . .. .

Siinäpäs se taisi olla. Ikkunasta paistava harmaus ja ilmassa leihuja kissanpierun haju tietysti iloitsevat mieltäni juuri nyt vain entistä enemmän. Menenpä katsomaan telkkaria kun en saa millään aikaiseksi jatkaa tauluni maalaamista...

Heyyh!

Siristäpä ripsiäsi

Heippa taas pitkästä aikaa.

Pahoittelen viikon taukoa, mutta on oikeasti ollut hieman kiirettä ja tekemistä. Vaikka en ole kotona erityisemmin koko viime viikkoon ollutkaan, ei ole mitään mullistavimpia uutuuksia tapahtunut. Perjantaina kävimme poikaystävän kanssa esiintymässä (laulu+kitara) eräillä pikkujouluilla, mutta muuten olemmekin viettäneet vain pitkiä koti-iltoja katsellen leffoja ja syöden sipsiä. Näin ollen ei myöskään erityistä blogimateriaa ole pahemmin kertynyt..

Voin kertoa teille yhden salaisuuden: olen muuttamassa omilleni vuoden vaihteessa!! En osaa vielä uskoa sitä itsekään, mutta päätimme poikaystäväni opiskelupaikan saatua muuttaakin yhdessä hänen opiskelupaikkakunnalleen. Oma lukio-opiskeluni onkin jo sopivasti lopuillaan, joten muutaman viimeisen viikon "lintsaus" tuskin enää muuttaisi mitään. Kurssejakaan ei ensi jaksossa ole kuin kaksi, joista kumpikaan ei ole pakollinen, joten mikään ei enää estä!! Woohoo, olen aika innoissani siitä! (Hankin eilen punaisen vatkaimenkin!! <3_____<3) Torstaina käydään katsomassa kämppää, joten silloin sitten tarkemmin. Viikonlopun jälkeen saattaa paljastua uusiakin yllätyksiä..

Mutta nyt! Tänään käväisin jälleen kerran kosmetologi-harjoittelija-tuttuni luona. Tällä kertaa sain uudet RIPSET. Kyseessä on siis jonkinlaiset ripsilisäkkeet, jotka liimataan luomelle tökkäämällä ne vieriviereen omien ripsien viereen. Pysyvät kuulemma noin pari viikkoa, minkä jälkeen alkavat vähitellen irtoilemaan. Naama näyttää nyt siis tältä:

Näissä kuvissa naamassani ei siis ole tilkkaakaan ripsiväriä (tai mitään muutakaan meikkiä), joten lopputulos on mielestäni ihan kiva. Lisäkkeet eivät ole omia ripsiäni paljoa pidemmät, ehkä vain muutaman millin, joten näyttää kuitenkin melko luonnolliselta. Erityisesti ensimmäisessä kuvassa näkyy myös se, kuinka paljon tuuheammilta ripset nyt näyttävät.. Ja jee, sain myös kuulla että omat ripseni ovat hyvän "laatuiset" muutenkin, eli periaatteessa mitään lisäkkeitä eivät olisi edes kaivanneet. Varsinkin moinen harvinaisuus koskee vaaleatukkaisia, sillä tunnetusti juuri sellaisten ripset ovat yleensä vaaleat ja ohuet. Yeah..

Tässä viime viikon lopusta sain mys pikkusiskoltani pyynnön meikata hänet ja hänen kaverinsa luokkalaisen kauhusynttäreihin. Enhän minä moisesta revittelystä voinut kieltäytyä, ja tässälopputulos. 

(Äidin mielestä innostuin liikaa..)

Tykkään erityisesti pikkusiskoni Miran (oikealla) meikeistä.

Kiltti isosisko; meikkaa, lakkaa kynnet mustiksi ja lainaa sukkahousujakin!<3

Ja lopuksi vielä oma naama, jotta ette varmasti unohtaisi sitä. (hohoho..)