torstai 3. marraskuuta 2011

Waiting for a Miracle


Heishan rallaa!

Viimepäivät ovat kuluneet melkoisen jännittävissä merkeissä. En vaan ikinä malttaisi millään enää odottaa sitä sydäntä sykähdyttävää, riipivää kauhujuhlaa joka kolkuttaa oveemme jokaisen vuoden syksynä.

En malttaisi enää odottaa sen alkamista vaikka odottaminenhan tässä se paras osuus onkin! :3 Huoneisto on nyt koristeltu lepakoin ja seitein eikä enää puutu muu kuin kauhistuttavan riipivä juhlaväki.
Yllä oleva kuvakaan ei poikkea halloween-teemasta kovinkaan paljoa. Yhtä salamyhkäinen sekin on kuin tuleva juhlakin. Ja sellaisia ovat ainakin kuvan henkilöt, luokkalaiseni animaattorit.

Perjantaiset bileemme taitavat kuitenkin onnistua ja huoleni taisivat sittenkin olla turhia! :') Vaikka tänäkin vuonna pippaloiden järjestelyyn on mennyt jo tähänkin mennessä taas yli kolminumeroisen luvun verran euroja, ei rakkaasta perinteestä vaan osaa luopua.

Onnen riemun ja todellisuuden raja katosi vieläkin näkymättömämmäksi kun sainkin kuulla vielä yksien ihanien ihmisten tulosta. He pääsevät sittenkin paikalle, ja on taas hieman enemmän täytettä kohti täydellisyyttä.

Ensikerran postaus on toivottavasti pelkkää halloweenia, sillä harmittaahan se hirmuisesti, jos ei niin upeita hetkiä muistakaan ikuistaa kuviksi saakka. :') 

Hei sitten ja riipivää halloweenia kaikille niille jotka sitä viettävät näin meidän tapaamme, suomalaisen kalenterin mukaan! Heiiips!<3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti