tiistai 29. maaliskuuta 2011

Sekavia aamuhuolia

Muutama päivä sitten päätimme luopua kalliista, paahtavasta peitostamme. Emme toki kokonaan, vaan "kesätauoksi" (kun kellotkin juuri siirrettiin jne :D). Käytämme nyt ainoastaan pussilakanaa, mikä tuntui hyvin riittävältä, eikä lainkaan liian ohuelta.

Noh, tänään varhain aamulla herätessähi huomasin kuitenkin olevani aivan jäässä. Hytisevä kehoni ei edes osannut automaattisesti reagoida rutiininomaiseen aamuvessakäyntiini. Yritin vetää lakanaa päälleni, muttei Mikon toukanomainen kietoutuminen siihen antanut periksi. Sekunnin päästä mies alkoi kuitenkin liikahdella, ja olin varma hänen eleistään, että hän on pahoillaan hamstrailustaan, ja on mielellään tarjoamassa minulle lämpöistä avosyliä. Ilahduin ja hymyilin leveästi moisesta kiltistä teosta. Hetken kuluttua tajusin kuitenkin kaiken tämän tulkintani olevan vain harhaa; Mikko oli liikahtelujensa jälkeen vain vaihtanut kylkeä. Ja kaiken lisäksi väärään suuntaan! Minusta poispäin!! Samalla hän vetäisi peittoa vain lisää alleen!! :--< Millaista se tuollainen käytös oikein on olevinaan?

Vessailun jälkeen kävin kaapilla ja hain kiukkuisena vanhan lämpöpeittomme. Niin kului vielä tunti, minkä jälkeen reräsinkin. Hauskinta tässä kaikessa on, ettei Mikko muuista koko tapahtumasta yhtään mitään, eikä myönnä olleensa töykeä. :¨¨¨D



Huoh.. En käsitä mistä ihmiset (=tarkoitan nyt minunlaisiani opiskelijoita) saavat rahaa! Useita muotiblogeja seurailessani tulee suorastaan niin perhanan orpo olo, ettei mikään enää lohduta! :---( Onhan se selvä, että emme käy töissä, emmekä ottaneet opintolainaa, mutta en uskoisi että erityisemmin kukaan muukaan? Kyllähän ne jotkut käyvät koulun ohella myös töissä, mutta huhhuh, miten ihmeessä he jaksavat?? Jos koulu kestää about neljään asti, niin siitä sitten vielä joka päivä töihin ja viikonloputkin töissä? Siinä sitten enintään pari tuntia vapaa-aikaa päivässä, ja nukkumaan.Ihastuttavaa elämää. :--(

Okei, tiedänhän toki myös sellaisia yksilöitä, joiden rahasampo on rakkaan isukin rakas pankkikortti, mutta sellaisista en haluaisi edes mainita! Minusta se on ehkä säälittävintä maailmassa, ja naurettavin keino muuttaa asumaan yksin ja aloittaa "itsenäinen elämä"!! Pakko myöntää, että omakin isä maksaa yhä puhelinlaskujani, mutta a) emme vain ole vielä saaneet aikaiseksi muuttaa asiaa, kun molemmilla on ollut kiireitä, b) En oikeasti nykyään enää edes soittele kenellekään muulle kuin vanhemmilleni silloin tällöin, jolloin maksamista ei varmasti juurikaan ole.. Ja c) hankimme aikanaan liittymäni ja puhelimeni jossain samassa paketissa, joten liittymän tai paketin vaihtaminen mahdolliseen edullisempaan olisi hyvin mutkikasta ainakin vielä näin lyhyen ajan jälkeen... Minusta tuossa riittää hyvin syitä yhden vaivaisen puhelinlaskun maksamiseen. Isin pankkikortilla vierailu onkin sitten jo täysin eri asia!

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Shapes And Passions


Aurinko paistaa ja lupeilaa päivä päivältä yhä enemmän lämpöä. 
Liikaa lupauksia. 
Olisi jo itse toteutuskin!!


Eilen vietimme Mikon synttärikutsuja heidän sukulaistensa kanssa. Ruokaa oli paljon, mutta paljon oli huutavia suitakin. Viimeiset jämät söin tänään aamupalaksi. Omnom~~


Viimeisimpiä intohimojani lähiaikoina ovat olleet...

Suitsukkeet!!
Niitä tuli ostettua Indiskareissulta lisää.

Virvoitusjuomat!
Koin jälleenrakastumiseni limsaan.

Uusi juliste!
Joidenkin mielestä varmasti liian härski, mutta meistä silkkaa taidetta!

Ja tietysti
LÄVISTYKSENI




WARNING!
(Seuraava asia ei ole heikkohermoisille!)

Lähiaikoina on tapahtunut myös muutakin kuin kivoja intohimoisia juttuja. Nimittäin viikonloppuna, tullessamme kaupasta, yritin olla taitava ja nokkela. Mikon kantaessa kauppakasseja kiirehdin edellä, päästäkseen avaamaan rappukäytävämme oven. Noh, siinä sitten kahvan luokse hypähdellessäni onnistuinkin taitavasti liukastumaan. Spagaatti-hypylläni oli hyvin ikävät seuraukset:

Tuo sattui ihan mielettömästi. Ja erityisesti kun laastaria pois ottaessa repii myös sen terveen, ohuen ja heikon ihon paikoiltaan. Jee...

Eipä tässä muuta. Näkemisiin.

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Kino-elämys

Heipparallaa.

Mikko on taas koulussa ja sen jälkeen iltaan asti töissä, joten minulla on aivan koko päivä omaa yksinäistä aikaani. Onneksi sinä, blogiseni pidät minulle seuraa sekä hyvinä ja huonoinakin hetkinä. Ilossa ja surussa. Amen.

Aamupalaksi syötiin kakkua (terveellistä jne..) ja vaikka tänään se maistuikin jopa eilistä paremmalta, luulempa ettei taas hetkeen tee mieli mitään makeaa! Sinänsä ihan hyvä tapa lakkoilla makeisia vastaan, kun on kerran syönyt ähkyt, eikä yksinkertaisesti kykene enää ajattelemaan mitään sellaista... Alkuperäinen tarkoituksenihan oli leipoa kakkua Mikon porukoille, jotka tulevat sunnuntaina luoksemme syömään synttäreiden kunniaksi. Kävi kuitenkin niin, että viikonloppuna he olmoittivat koko perheineen ryhtyvänsä hiilari-dietille ja oikein varoittivat, etteivät tule edes kyläilemään, jos aijomme heille sellaisia tarjota! ;__; Tämähän oli tietysti suunnitelmieni romahdus. Olin niiiin odottanut pääseväni tarjoamaan ihmisille leipomisiani, että ihan oikeasti harmitti kamalasti. (En muuten käsitä itsekään, mikä kyseinen pakkomielteeni edes on, sillä en ole todellakaan mikään supertaitava leipuri ja päinvastoin stressaan aina ihan hirmuisesti tekeleideni onnistumisesta!) Noh, päätin sitten tehdä kakun meille kahdelle ja mahdollisille satunnaisille ohikulkijoille, jotka sattuvat kurkistamaan luoksemme. Näin sitä sitten syödään kakkua aamupalaksi ja päivälliseksi ja 24/7.



Keskiviikkona kävimme paikallisessa Kino-baarissa. Kyseisestä reissusta tuli melkoinen elokuva-elämys... Tai siis ihan konkreettisestikin! En ollut ikinä vielä ollut sellaisessa baarissa, missä katseltaisiin elokuvia!!

Tuolla näkyy iso skriini, jolla leffoja sitten näytettiinkin!
Kyseessä oli kyllä jotain lyhytelokuvia, jotta uudetkin baariin tulijat pääsivät aina uuteen tarinaan kiinni.
Sinä iltana teemana oli skeittaus. Itse en ole koskaan erityisemmin  ollut kiinnostunut kyseisestä lajista, mutta videopätkät miellyttivät kuitenkin minuakin.
Tunnelma oli hämyinen, mutta kuitenkin aika kotoisa! Tarkoituksemmehan olikin mennä vain yksille, hengailemaan ja katselemaan ympärillemme. Kyseinen paikka suoriutui antamastamme missiosta vallan mainiosti!! Ehdottomasti sinne uudestaankin!
Ja sieltä sai ilmaisia popcornejakin!!!


Minä näytin tältä:
(kuvat otettu omassa vessassamme kaiken tapahtuneen jälkeen)
Uudet sukkahousutkin oli päällä!! Luv them!

Ainiin! Siellä pidettiin myös arvonta, johon pääsi osallistumaan ilmaiseksi (tai no, narikkalippua ostaessa). Myöhemmin, hieman ennen itse arvontaseremoniaa, saimme järjestäjiltä vielä toiset arpalipukkeet, joten voittomahiksemme tuplaantuivat kahdella.
Pääpalkintoina oli kaksi lahjakorttia skeittiliikkeeseen, ja niiden lisäksi arvottiin vielä kuusi Melodica-paitaa. Lahjakorttejahan en erityisemmin halunnut, mutta paidat kiinnostivat kuitenkin. 

Totesimme Mikon kanssa, että ainakin yksi palkinto meidän on pakko saada, ja jäimme odottelemaan sellaista paikallemme kädet hikoillen.

Arpoja: "Seuraava paidan voittaja on numero.... 96!"
Minä: "Jess! Voitin! Me tehtiin se!!"
*Nousin paikaltani ja suuntasin kohti muita voittaneita*
Minä: "Täh, Mikko! Kui sä nyt tänne tulit? Tää on voittajien tiimi! Häivy!"
Mikko: "No tottakai mä nyt tulin. Mä meen mihin mä haluan.."
Arpoja: "Ja viimeinen voittonumero on.... 15!!"
Mikko: "HAHAA! Enpä tullu turhaan!"

Ja näin voitimme molemmat.


Kotona kuvasimme onnellisina toisiamme uusissa paidoissa, hampaita pestessä.

Joo,
Hyvää päivän jatkoa teille kaikille.
T: Yhden ilmeen Maria<3

torstai 24. maaliskuuta 2011

PullaTiistai ja muuta häiritsevää

Tiistaina leivoinkin korvapuusteja. 
(mikä leipomiskuume tämä tällainenkin on?... Joko minusta on tulossa vanha?) 
Näidenkin resepti on lainattu Kinuskikissalta, kiitos ja kumarrus!

Käväisin aamuste kaupassa ostamassa kaikki tarvittavat leivontatarvikkeet (kun ei uudessa kodissa olla vielä paljoa keretty leipomaan) ja aloitin kokkaamisen.

Mikkokin tykkäs...


Ainiin ja ostin vielä tällaisen söpön päärynäkellon (mikälie oikea nimitys?)
No mutta arvatkaas toimiiko se? -Eipä tietenkään!
Heti pakkauksesta sen purettuani laitoin sen 5 minuutiksi tikittämään, testattavaksi, mutta loppua lähestyessä tikitys vain hiljeni ja lopulta loppui kokonaan! Ei mitään pärinää!! Kyllä se pärinä sieltä tulee, mutta vain jos sen vääntää siihen nollan kohdalle. Nykyään käsittelyni jälkeen se ei edes tikitä... :--/ Ja itseasiassa samanlainen ongelma oli porukoillakin asuessani! Munakello ei toiminut, vaikka ihan uutena se kaupasta ostettiin! Tämän täytyy selvästikin olla jokin demoniruhtinaan kirous!!!

JA!

Minun on esiteltävä teille myös eräs hyvin häiritsevä asia!
Nimittäin tämä; Härski Jänis!

Ihan oikeesti! Katsokaa nyt sitä!!! Oli vaan niin pakko ostaa..... :----DD


Hei sitten. Minä menen tästä nukkumaan (vihdoin!)
Kolmen postauksen kirjoittamisen jälkeen... Huoh..

Kakku valmis!

...Ei niin  täydellisenä, muttah...

Tästä se lähti:

Kakkutaikinaa..
Jo leikkausvaiheessa keskitaso meni muussiksi :--<
Täytteenä oli mansikkakermaa ja mansikoita ja toisella kerroksella suklaa-kerma sekoitusta. 8---)
Toinen kerros ennen täytteen levittämistä. Tuo keltainen on jotain sitruunatahnaa.


Sitten välillä piti syödäkin jotain....
Ps, mokasin tässäkin. Keitin pinaattikeittooni kaksi kananmunaa, ja niiden rikkomisvaiheessa huomasinkin niiden olevan vielä puoliraakoja! Noh, päätin sitten kuitenkin sujauttaa munat keittoon ja arvatkaas mitä, siitä tuli ihan sikahyvää!


Ja sitten takaisin asiaan..
Pitkän väännön, kermavaahdon ja strösseleiden avulla sain kakun kuitenkin kasaan!!
Ta-daa!
Ulkonäöstä ei nyt tullut mikään kummoinen (sillä alunperin ideana oli tehdä marsipaanipäällyksen, mikä sittenkin kaupassa osoittautui kamalan kalliiksi vaihtoehdoksi!!) mutta oli onneksi hyvää! Ainakin synttärisankari otti jopa lisää!! :'>


Reseptit muuten Kinuskikissalta!
Kiitokset aivan mahtavasta blogistasi!

Pitäisi leipoa Mikon synttärikakkua, mutta laiskottelen ja kirjoittelen maailman turhimpia asioita

Heippa.


Kuulumisista myöhemmin, kun Mikko tulee kotiin ja asentaa TAAS photoshopin ja saan laitettua myös kuvia. Pääpiirteittäin kuuluu hyvää. Mikolla on tänään syntymäpäivä ja lupasin leipoa kakkua. Päädyin kuitenkin täyttelemään jotain löytämääni kyselyä, josta toivottavasti joku saa jotakin iloa. Mutta minä menen nyt tiskaamaan ja siivoomaan ja kauppaan ja leipomaan ja ja ja...
No, mutta te; nauttikaa:



Pidätkö enemmän etu- vai toisesta nimestäsi? Minulla on vain yksi nimi, joka on Anna-Maria. Monikaan ei ehkä tiedä, että lähimmät ystäväni kutsuvat minua nimenomaan Mariaksi.
Onko sukunimesi -nen päätteinen? Kyllä.
Horoskooppimerkkisi ja kuvaako se sinua? Neitsyt. Horoskooppien mukaan äärimmäisen tarkka asioiden pilkkoja, pilkunviilaaja, analysoia ja tempperamenttinen. Toisaalta myös luova ja älykäs. (jos kiinnostaa enemmän, niin täältä) Ja noh, vaikeaahan se on itsestä sanoa, mutta pitää paikkansa ainakin jossain määrin. Itsetutkisteleva ja tarkka minä olen ainakin.
Kumpi on pidempi, etusormesi vai nimettömäsi? Ne ovat yhtäpitkät. Sijaitsevat vain hiukan eri korkeuksilla.
Ovatko kyntesi tällä hetkellä pitkät vai lyhyet? Melkoisen lyhyet. Ärsyttävää, kun ne hajoilevat vieläkin ihan koko ajan! Tämä alkoi geelikynsien poistamisen jälkeen, vaikka nehän poistettiin jo ainakin kolme kuukautta sitten??... O____o'
Minkä värinen on hiusharjasi? Tylsähkö musta.
Entäpä hammasharjasi? Limevihreän-valkoinen.
Ja matka(bussi)korttisi? Näkymätön.
 
9JOS SAISIT...
valita silmiesi värin, mikä se olisi? Kirkkaan siniset tai vihreät. Vielä enemmän pitäisin tumman ruskeista.
olla joku eläin päivän ajan, niin mikä olisit? Kotka. Tai hai. Tai muurahainen.
olla joku julkkis päivän ajan, niin kuka olisit? Aaaa... No vaikka Marilyn Monroe!
miljoona euroa, mitä ostaisit? Varmaan sen omakotitalon ja auton ja sellaista hyvää ja pysyvää. Lopuilla sitten kaikkea muuta vähemmän hyvää ja pysyvää.
takaisin jotain, mitä olet menettänyt, mitä se olisi? Muistot varhaislapsuudesta voisivat olla mielenkiintoisia..
tietää että elät enää viikon, mitä tekisit? Matkustaisin Mikon kanssa maailmanympäri tekemässä kaikkea hullua ja extreameä, mitä ei normaalisti uskaltaisi ikinä tehdä.

8 MIELIPIDETTÄSI
Abortti? Surullista.
Eläinkokeet? Toki surullinen juttu, mutta harvoinpa mietin koko asiaa.
Turkistarhaus? Sama kuin edellisessä.
Lapsityövoima? No. Rahaahan siitäkin saa. Parempi sekin kai kun ei mitään.
Fazerin lakupoika-kiista? Turha juttu.
Uskonnot? Naurettavaa kritisoida mitään, mitä ei osaa selittää itsekään. Uskonto on tapa selittää ihmisten olemassaolon. Onko kellään parempi ratkaisu kuin sokea uskominen, häh? Evoluutio, alkuräjähdys blaablaablaa, mutta mistä alkuräjähdys sai alkunsa?
Kouluruoka? Toisinaan ihan hyvää Rauman lukiossa.
Pakkoruotsi? En pidä millään tasolla tarpeellisena ruotsin kielen osaamista.

7 USKOTKO..
itseesi? Toivottavasti enemmän kuin mihinkään muuhun.
UFOihin? Varmasti.
kummituksiin? Kyllä. Henkiin, korjaisin.
horoskooppeihin? Ainakin osittain ne ovat osoittaneet pitävän paikkansa.
rakkauteen? Vähintäänkin toivon sen olevan totta.

6 SUOSIKKISI
Lempileipäsi? Kaurapuikulat.
Lempilaatikkosi? Porkkanalaatikko. Ja hei, kermaperunat! Lasketaanko?
Lempijäätelömakusi? Aaaa.. Suklaa ja minttu ja appelsiini ja mango ja päärynä ja ja ja!
Lempiherkkusi? Aaaaa.. Lista on pitkä.
Lempijuhlasi? Joulu ja syntymäpäivät.
Lempijouluruokasi? Porkkanalaatikko ja rosolli.

5 INHOKKIASI
Inhottavin ruoka? No liha.
Inhottavin väri? Neonkeltainen/vihreä.
Inhottavin tunne? Kun luottamus petetään.
Inhottavin sana? "Ikävää".
Inhottavin jäätelömaku? Ällömakea mansikka tai vastaava.

4 KYSYMYSTÄ TAVOISTASI
Pureskeletko kynsiäsi? En. Hyi.
Kumman puolen voitelet näkkileivästä? Karvattoman, eli reijällisen. Eli Oikean puolen.
Monellako tyynyllä nukut? Yhdellä.
Missä asennossa nukut mieluiten? Vatsalla tai kyljellä, jos Mikko kietoutuu ympärille.

3 VALINTAASI
Hammastikku vai hammaslanka? Tikku. Tai en oikeastaan juuri käytä kumpaakaan..
Palasokeri vai taloussokeri? Taloussokeri. Tai sitäkin parempi olisi tumma sokeri.
Hiusharja vai kampa? Harja.

2 OSAATKO...
Katsoa kieroon? Osaan.
Heiluttaa korviasi? En. Isä yritti opettaa, mutta turhaan.

1 LOPPUKYSYMYS
Miltä nyt tuntuu? Siltä, että pitäisi ihan oikeasti tehdä jotain järkevää.. Tai siis kaikkea sitä, mitä lupasin tänään tehdäkin! Argh..

maanantai 21. maaliskuuta 2011

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Kauniita päiviä

Heisan!

Ollaan vihdoin Porissa!
Tänään kävimme Mikon kanssa vähän kaupungilla musiikkiliikkeessä ja kahvittelemassa.

Nami kun nuo leivokset olivat hyviä! Syötiin molemmat puoliksi. :> Käytiin muuten molemmat Arnoldsissa ensimmäistä kertaa.



Tässä vielä kuvia viimeviikolta:

Ajeltiin meren rannalle.


Eräänä päivänä aurinko myös paistoi niin kivasti, että päätin hieman leikkiä sen kanssa..

torstai 17. maaliskuuta 2011

Ylläri!

Arvatkaas mitä??


No tätä! :


Minä otin lävistyksen!!!
(jos siis ette vieläkään kuvista tajunneet)