Heipsan kaikille!
Oma jouluni oli erittäin onnistunut! :3
Joulu 2011 ei ollut minun ja Mikon ensimmäinen joulu seurustelumme aikana, mutta tänä vuonna vietimme joulun ensi kertaa yhdessä kaiken aikaa.<3 Ensimmäiset lahjatkin availtiin jo yöllä kellon tultua kaksitoista, virallisen jouluaaton alkaessa. :) Oma pakettini ei (onneksi) arvailujeni mukaan sisältänytkään leikkuulautoja eikä mitään tarpeetonta elektroniikkaakaan. Sain jotain, mitä olin katsellut jo jonkin aikaa!
Nimittäin saappaat!
Kävimme kerran tyttöjen kesken kaupungilla katselemassa kenkiä ja perfektionismistani huolimatta yritinkin löytää itselleni mieluisan parin. Mitkään kengät eivät napanneet. Olin jo melkoisen epätoivoinen löytäväni koskaan sitä täydellistä paria, joissa kohtaisivat kaikki kriteerini. Sinä masentuneena hetkenä, jona olin juuri luopumassa unelmastani, löysinkin nämä kaunokaiset. Niissä on kaikki täydellinen:
- Musta (keino)nahka
- Kauniisti nauhoilla nyöritetty etuosa
- Pyöreän soikeat kärjet
- Sopiva korko
- Ei ylimääräistä tilpehööriä!
Vihaan kenkiä joissa on niin paljon niittejä ja remmejä, että jää joka paikkaan kiinni ja jotka sopivat vain joidenkin yksien tietynlaisten vaatteiden kanssa... Jos kuitenkin omistaisin miljoonat kengät, voisin tietenkin ostella omat kengät jokaiselle asukokonaisuudelle. Mutta kun näin ei kuitenkaan ole, on pidättäytyvä jossain, mikä sopii yhteen kaiken kanssa.
Hassuinta tässä kenkätarinassa on kuitenkin se, että oma Mikolle antamani lahja oli sattumoisin hyvin saman kaltainen kuin minunkin saamani lahja!
Minä kun olin tilannut Mikolle Gladiator-Maiharit. :---D
Ei oltu siis sovittu mitään vaan pyrimmekin yllättämään toisemme! Noh, loppujen lopuksi kumpikin oli lahjaansa erittäin tyytyväinen ja onnellinen. ^^ Niin, ja kenkien kanssa sain lisukkeeksi myös perus mustan sateenvarjon (omani kun meni rikki eräällä öisellä kotiinpaluumatkalla :D). Mikkokin sai bootsiensa lisäksi hopeisen liekkikitara-riipuksen. :)
Tällaisissa meiningeissä meni kuitenkin joulumme:
Aamulla suuntasimme Mikon vanhemmille pipariselle aamupalalle ja joulusaunalle. Katsoimme Lumiukon ja autoimme ruoanlaitossa. Mikon mummu haettiin myös ja aloitettiin jouluruoan syöminen. Söimme vatsamme ylitäyteen ja avasimme yhteisesti lahjat.
Lahjoja löytyi kuusen alta melkoisen paljon!
Suurin osa saamistamme lahjoista oli tarkoitettu minulle ja Mikolle yhteisiksi. Se ei kuitenkaan todellakaan harmittanut, sillä saimme mm. sata kiloa suklaata, petivaatteita sekä vapaamuotoisen lahjakortin uuden SOHVAN OSTOON. (Voinkin paljastaa, että uusi sohva käytiin valitsemassa jo tänään! Kohta se komeilee jo kotonamme!!!)
Mikon äidiltä saamani valurautapannu<3
Olin katsellut tällaista Prismasta jo pitkän aikaa. Muumimuki taas oli täysi vahinko-ostos. Kun etsimme lisuketta äitini joululahjaan, nappasimme kaupassa ajatuksissamme hänelle liikaa lahjoitettavaa. Noh, eipäs haittaa! Nyt sen omistajuus siirtyikin minulle. Ensimmäinen muumimukini!
Avattuamme paketit Mikon vanhemmilla suuntasimme kiireellä seuraavaan paikkaan. Mummoni luona jatkoimme joulun juhlimisen minun sukulaisteni kanssa. Sieltäkin saimme mukavia lahjoja, joista parhaimpia olivat valkoviini ja suklaa. Mahamme ollessa jo ennestään täynnä, jätimme kyseisen paikan ruokailun välistä. Viini kylläkin maistuu aina.
Lopuksi majauduimme vanhempieni luokse, saimme vielä vähän lahjoja ja painuimme pehkuihin. Seuraavat joulupäivät kuluivat syöden aaton jäänteitä ja kärsien tuulen aiheuttamasta sähkökatkoksesta.
Se siitä joulusta. Ensi vuotta jälleen odotellessa!
Lahjoja löytyi kuusen alta melkoisen paljon!
Suurin osa saamistamme lahjoista oli tarkoitettu minulle ja Mikolle yhteisiksi. Se ei kuitenkaan todellakaan harmittanut, sillä saimme mm. sata kiloa suklaata, petivaatteita sekä vapaamuotoisen lahjakortin uuden SOHVAN OSTOON. (Voinkin paljastaa, että uusi sohva käytiin valitsemassa jo tänään! Kohta se komeilee jo kotonamme!!!)
Mikon äidiltä saamani valurautapannu<3
Olin katsellut tällaista Prismasta jo pitkän aikaa. Muumimuki taas oli täysi vahinko-ostos. Kun etsimme lisuketta äitini joululahjaan, nappasimme kaupassa ajatuksissamme hänelle liikaa lahjoitettavaa. Noh, eipäs haittaa! Nyt sen omistajuus siirtyikin minulle. Ensimmäinen muumimukini!
Avattuamme paketit Mikon vanhemmilla suuntasimme kiireellä seuraavaan paikkaan. Mummoni luona jatkoimme joulun juhlimisen minun sukulaisteni kanssa. Sieltäkin saimme mukavia lahjoja, joista parhaimpia olivat valkoviini ja suklaa. Mahamme ollessa jo ennestään täynnä, jätimme kyseisen paikan ruokailun välistä. Viini kylläkin maistuu aina.
Lopuksi majauduimme vanhempieni luokse, saimme vielä vähän lahjoja ja painuimme pehkuihin. Seuraavat joulupäivät kuluivat syöden aaton jäänteitä ja kärsien tuulen aiheuttamasta sähkökatkoksesta.
Se siitä joulusta. Ensi vuotta jälleen odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti