Noniin! Tästä lähtien Outfit - A Part Of Her Nature -blogia voi seurata uudesta osoitteesta, uusilla kujeilla. Uusi osoite on http://apartofhernature.blogspot.com/
Kaikki siis sinne, keitä tämän kirjoitajan kohtalon jatkuvuus kiinnostaa! 8---)
Geääh! @____@ Olin suunnitellut tänne niin supercoolia merkintää, kunnes merkinnän tekoa aloittaessani bloggeri estikin minut lisäämästä enempää valokuvia! Jos siis haluan jatkaa kunnollista bloggaamista, minun on ostettava itselleni lisää tilaa! 2,45 euroa kuukaudessa (<-pienin mahdollinen hinta) ei kuulosta järin pahalta uhraukselta, mutta blööh! Alunperin omaksi ilokseni perustettu blogi tulisi nyt siis maksamaan?... .____.' Ja sitäpaitsi maksaakseen tuon kuukausimaksun minun on tehtävä joku hemmetin google wallet, jota ei ainakaan minun pankkikortillani pysty hankkimaan.~
Saa siis nähdä mitä keksin. Pahimmassa tapauksessa joudun lopettamaan bloggaamisen kokonaan. Muita konsteja ovat: perusta uusi blogi ja huijaa täten bloggeria, kirjoittele ainoastaan tekstiä sisältäviä postauksia (erittäin epätodennäköinen!) ja yritä jollain mystisellä konstilla onnistua hankkimaan se hemmetin google wallet ja maksa sillä joka kuukausi rahaa hukkaan. Miten siitä maksamisestakin sitten pääsee irti jos bloggaamisen jonain kauniina päivänä sitten lopettaakin? Tuputtavatko he laskunsa kuitenkin aina tännepäin? O__O
Jos jollain ystävällisellä sielulla on jonkinlaista tietoa tai vinkkiä asiasta, otan kaiken mielelläni vastaan! Muussa tapauksessa minun on ihan oikeasti harkittava bloggaamisen lopettamista.
Aika rientää ja minä yritän huonolla menestyksellä pysyä sen perässä. Vappu tuli nurkan takaa ja vaikka suunnitelmat tulikin tehtyä edellisenä iltana, oli aatto kaikesta huolimatta muistamisen arvoinen! Turku (aka Tira ja Akseli) vastaanottivat meidät lämpimiin syleihinsä ja suuntasimme kaikki yhdessä juhlistamaan kevään ilon juhlaa. Kertomus tulee kuvien muodossa, joten katsokaapas tätä!
Kuvat alkavat nyt nurjalta puolelta, eli tämän päivän asukuvasta. (haluan sen pois alta saman tien!)
Päälleni päätyi iloisen punainen Pikku Myy -takkini jonka hankin muutama vuosi takaperin ja jota rakastan kovasti.<3 Muu varustus onkin melkoisen itsestään selvää; mustaa hametta, sukkiksia ja kulahtanutta kirpparilaukkua. Silmille eksyivät myös super coolit hippilasini, jotka löysin aikoinaan Seppälän alehyllyköstä alle eurolla.~ Hinnalla ei ole väliä, kunhan meininki pysyy korkealla. >8---)
Seuraavaksi matkamme kuvat kronologisessa järjestyksessä!
Matkamme alkoi roadtripillä Porista Turkuun. Autoon putkahti Jennan lisäksi yllätysvieraiksi Tero ja Sampo, jonka vuoksi takapenkin tunnelma muuttui hetkessä melkoisen tiiviiksi. Laukkupinot sylissä ja toiset samanlaiset jaloissa ajoimme vajaan kolmituntisen automatkamme kunnialla ja jopa hyvällä mielellä. Lämmin kasvoja hivelevä tuuli, pauhaava chillailumusiikki ja auringon paiste vaan tekevät hetkestä kesän, jota mitkään pienet epäkohdat eivät pysty masentamaan. Ei edes minun rättiväsynyt, hikinen ja suttuinen työpäivänjälkeinen olemukseni, jonka olisin mielelläni voinut jättää kissojen seuraksi kotiin.
Perille päästyämme sipaisin luomille kesän väriä ja lakitin itseni valkealla lakilla. Totesin, ettei aivoni olleet kasvaneet vuodessa yhtään entistä isoimmiksi, ja lakki mahtui päähän yhtä hyvin kuin vajaa vuosi sitten ylioppiluutta saadessani. Olisitteko muuten ikinä arvanneet, että tällainen isopäinen ja -naamainen tatti käyttää vain 55-kokoista yo-lakkia? Yllätys oli itsellenikin suuri lakkia valittaessa, kun Mikko totesi hänen lakkinsa olleen samaa kokoa. Siis minun keijukaisen kokoinen Mikkoni verrattuna Brazi-päinen meikä! D8 Tämä ikuinen mysteeri on yhä ratkaisematon ja odottaa vain suuren Hercule Poirotin nerokasta päätelmää...
Akseli ja Neve (>w<)
Ruoanlaittoa ja muuta pelleilyä. X) Illan emäntä Tira paisteli meille munkkeja ja isäntä Akseli valmisti herkkuvoileipiä. 8) Mikko ja jenna avustivat. Itse keskityin tunnetusti häiriköimään muita ja yrittämään saada niitä kuuluisia tilannekuvia.
Munkkiä, täytettyjä voileipiä ja skumppaa! Leivät pakattiin laatikoihin, mutta loput tuhottiin ensi-istumalta. Tosti:n Butterfly päätyi jälleen tutuksi ja turvalliseksi alkumaljavaihtoehdoksi.
Illan teemaväriksi valittiin punainen ja yritettiin erottaa kaksi kissaa toisistaan.
Lopuksi puhalsimme narsistiset ilmapallot, puimme junttilasit päähän ja lähdettiin matkaan!
Tirppa<3<3 XD
Söimme eväitä, joimme ilolientä, poltimme tupakkaa ja salakuuntelimme villien teinien kypsiä keskusteluja. :----D Sitten aurinko alkoi laskea.
The End.
Ilta jatkui myöhemmin sisätiloissa ja päättyi pehmeällä sohvalla nuokkumiseen. Kiitos kovasti ihanasta vapusta, rakkaat ystävät! Ensi vuotta odotellessa. ;)
Kelloni näyttää jo puoli yhtä, enkä edes halua laskea montako minuuttia minulla on enää aikaa nukkua seitsemältä alkavaan työvuoroon... ~__~' Näiltä näkymin siis hei hei ja palaillaan taas uusian kujeiden parissa!
Hello! Hieman venähtänyt tämä postaustahti taas, mutta täällä ollaan jälleen. :) Viime viikko meni aika pitkälti koulun merkeissä. Kaksi vaativaa koetta viiden päivän sisällä on sinänsä aika rankkaa. Viikonloppuinen meni kuitenkin aivan toisenlaisissa merkeissä, jotka eivät muuten rajoittuneet pelkkiin haalarimerkkeihin. ;) Viikonloppuna kävimme nimittäin opiskelijatalomme Saikun 1-vuotis synttäribileissä!! 8) Bileet olivat aivan huiput ja vaikka tunsinkin muista vieraista alunperin vain muutamat kasvot, tuli illasta siltikin mahtavin pitkästä aikaa! ^___~ <3
Illan asu oli melkoisen simppeli. Olin juuri edeltävänä päivänä käynyt kirpparilla, ja pitihän ne vaatteet sitten heti mahdollisimman nopeasti saada kokeiltua päälle, käyttöön asti. Tällaisissa kudeissa olin:
Paita ja hame siis molemmat viimeisintä metsästystä kirpparilta. Paita on alunperin h&m:lta, ja on materiaaliltaan pehmeän villainen. Tähän aikaan vuodesta sillä saattaa tulla vähän kuuma, mutta niinä vilpoisemmilla päivillä tarkenee sisätiloissa mainiosti ilman mitään lisäneuleita tai -huppareita. :)
Hameen lähtöperää en tiedä. Kokolapun lisäksi sisäkyljestä löytyi vain pesulappu, mutta minkäännäköistä viittausta tuotemerkistä ei näkynyt. Epäilin aluksi että se olisi tuotu jostain ulkomailta, mutta pesulapun "puuvillaa" -merkintä ei voi luultavasti tarkoittaa mitään kovinkaan kaukaista tuontimaata.. :/
Tässä vielä lähempää kuvaa kamppeista. Hameen takaosaa koristaa tosiaan tuollainen (hieman porno :D) nyöritys, joka tekee siitä heti tavallista farkkuminihametta erikoisemman. Väri on itselleni aika yllättävä valinta, mutta päätin että tumman muun vaatetuksen kera hameesta tulee hauska yksityiskohta kokonaisuuteen. Oikean puolen kuvan vyö on h&m:stä, ja ostettu ainakin puolitoista vuotta sitten. Siitä huolimatta ja pieniä taukoja lukuunottamatta se on ollut melkoisessa käytössä ja yhdistynyt aika erilaisten vaatteiden kanssa.
Muuten minulle kuuluu aika hyvää. Maanantaina alkoi ihkaensimmäinen harjoitteluni vanhainkodissa ja se kestää viitisen viikkoa, eli toukokuun loppuun saakka. Ensimmäinen päivä tuntui aika raskaalta; muistettavaa oli paljon ja uutta informaatiota tulvi joka suunnasta. Osasyyksi muodostui myös hiljalleen päivän mittaan kehittynyt päänsärky, joka ei meinannut lähteä pois edes kahdella 400:lla ibumaxia.. Taisi se jännitys purkautua minulla tällaisella tavalla.
Tänään toista päivää oltuani oli kuitenkin ensimmäiseen päivään verrattuna jo paljon helpompaa. Paikat ja ihmiset tuntuivat jo vähän tutuimmilta, eikä jännitystäkään enää tarvinnut siksi potea. Vaikka eiliseen päivään verrattuna teinkin paljon enemmän asioita (siis ihan oikeasti tein, enkä vain katsellut vierestä), oli tämä päivä paljon eilistä parempi. 5.45 -herätys teki aika pahaa, mutta kahvin eteeni saadessa alkoi sitä jo kahdeksan aikoihin aika hyvin heräilemään. Jos tätä vauhtia edetään, totun hyvinkin nopeasti hoitotyöhön ja hoitajan arkielämään. :) Edes vaipanvaihdot, pesut ja pissattamiset tuntuneet niin pahoilta mitä kuvittelin. Jotenkin elävillä ihmisillä kaikki se tulee aika luontevasti. Ehkä minusta todella voisi vielä tulla aika hyväkin sairaanhoitaja? ;)
--------------------------------
Tässä olisi vielä muutama kuva viimeviikoilta. Jotenkin sitä tavaraa vain kertyy aina sinne kameraan, muttei tahdo millään poistua sieltä luontevasti ja ajankohtaisesti tänne blogin puolelle seuraavatkin kuvat ovat melkein kaksi viikkoa sitten otettuja.. :---D
Tuona päivänä olimme lähdössä Raumalle viettämään saunailtaa Mikon tädin luokse. Päätin sitten leipoa tuliaisiksi kääretortun ja vaikka tiesinkin etten ole sen kovinkaan taitava tekijä, päätin kuitenkin koetella onneani. Noh. Ajattelin ennen täytteiden laittoa että turkkupohja täytyy varmaankin kostuttaa oikein reilulla kädellä, jottei se sitten hajoa puolessa välissä käärimistä. Kosteutin sen sitten n puolikkaalla litralla maitoa (missä oli järkeni silloin?...) ja aloin sitten käärimisen. Voitte vain kuvitella, että HYVIN kostutettu kääretorkkuni lahosi lähes täysin ja erityisesti vielä siinä paikasta-toiseen siirtämisvaiheessa muuttui enemmänkin oksennusmöykkyä kuin kääretorttua muistuttavaksi mytyksi. Eh olisi kehdannut edes viedä sitä vieraille asti, mutta Mikon painostuksen alla sinne se kuitenkin päätyi. Olihan se kuulemma ihan hyvää (ja kyllä ihan omasta mielestänikin, yllättävää kyllä), mutta jouduin kyllä välittämään monet pahoitteluni sen ulkonäöstä. Varsinkin kun porukkaa ja uusia vieraita valui taloon aina vähän väliä.. ~.~''
Ja loppuun vielä tällainen random kuva tekemästämme wokista. Se sisältää pakastettuja wokki-vihanneksia ja hunajamarinoituja kanasuikaleita. Vaikken enää varsinaisesti karppaakaan, pyrin silti välttämään turhia hiilareita. Syön harvoin pastaa, riisiä ja perunaa, sillä riittävä ja tarpeellinen määrä hiilihydraatteja tulee vihanneksista ja aamuleivästä jo hyvin täyteen. Sitäpaitsi tuo wokkikin maistuu vähintäänkin yhtä hyvältä noin, kunhan sen maustaa hyvin. Se pätee tosin melkein mihin vain ruokaan... :---D
Tällaista tänään. Lähipäivinä ajattelin tyhjentää kännykässäni lojuvat kuvat tänne saakka, joita niitäkin on kertynyt muistikortin uumeniin melkoinen kasa! 8P Nähdään siis sellaisissa merkeissä ensi kerralla. Moi!
Tuntuupas aina niin erikoisen hyvältä, kun vapaapäivä osuukin viikonlopun lisäksi myös yhdeksi arkipäivistä. Tänään vietimme Mikon kanssa molemmat juuri sellaista, emmekä halunneet keksiä sille juuri mitään tärkeää ohjelmaa tai tekemistä. Laulutuntini oli viiden aikoihin, joten siihen piti kuitenkin tähdätä ehtiä. :---)
Ilma oli niin keväinen ja sää aurinkoinen, että päätimme ulkoilluttaa pitkästä aikaa kissat. Takapihalla ollessamme tapahtui kuitenkin jotain odottamatonta. Kesken rauhallisen kävelyn pörröpalleromme Nana kimpaisi yhtäkkiä juoksuun ja kiipesi vauhdilla suureen koivuun. Hihna irtautui käsistä ja kohta koko paketti oli ainakin kolmen metrin päässä maasta. Aloimme kutsua Nanaa takaisin, kunnes huomasimme hihnan alkavan kietoutua oksien ympäri! 8O Nana alkoi itsekin menettää tasapainoaan ja valua oksalta alas! Siinä hetkessä Mikko kiskaisi takkinsa maahan ja alkoi kiivetä puuta ylös Nanan perään. Viimehetkillä Mikko ojensi kätensä kohti kissaa ja esti sen kuristumasta itse järjestämään kiikkuunsa. Käsiä ei kuitenkaan meinannut riittää saadakseen Nana irti valjaista. Silloin kuitenkin Nana onnistui itse rimpuilemaan itsensä niistä ulos ja Mikko laski sen varovaisesti alemmalle oksalle josta tämä pystyi hyppäämään turvallisesti alas.<3 Huhh! Olin oikeasti niin saada sydänkohtauksen, kun tajusin että siellä se pikkuinen katti nyt roikkuu ja kappas vaan kun voi hetkenä minä hyvänsä kuristua kuoliaaksi! :''( Onneksi uljas ja rohkea mieheni pelasti pikkuisen!<3 Itse en olisi kyennyt edes kiipeämään niin korkeaan puuhun...
Nyt molemmat kisulit ovat onneksi kotona turvassa ja kummallakin tuntuu olevan asiat enemmän kuin hyvin, amen!<3 :'3 Seuraavaksi luvassa päivän asua, joka sisälsi kauan sitten unohtuneen hameen.
Tällä kertaa koko asu yhdistyi pitkällä kultaisella nappirivillä, bonuksena vielä kalevalan pyöreä pronssinen riipus. Joskus kulta ja kullan väri ärsyttivät värisilmääni kovasti. Nykyään asia ei tunnu enää lainkaan niin häiritsevältä! Tämäkö on sitä vanhenemista, kun kaikilla aikuisillakin on aina kultaiset vihkisormukset ja korvakorut? : P~~
Huomenna suuntaamme kissoineen kaikkineen Raumalle viettämään rentoa saunailtaa Mikon tädin luokse. :---) Lauantaina autamme ystäviemme muutossa ja sunnuntai onkin pyhitetty anatomian ja fysiologian pänttäämiselle. Ehkä sinä päivänä voisin ehtiä kirpparille ja salillekin? Saleilukin on loman ajaksi jäänyt (tehtiin kylläkin puuhommia!! >.<') ja tälläkin viikolla ehdin käydä vain eilen... Ehkä jos menisin huomenna ja sunnuntaina, tulisi pyrkimäni kolme kertaa viikossa -tavoite täyteen? 8))
Hyvää yötä kaikille ja onnistuneet viikonloput! Heips!<3
Pääsiäisestä on täälläkin päin selvitty hengissä, vaikka muutamaan otteeseen herkkujen mässäämisestä aiheutuva räjähdyskuolema oli melkoisen lähellä. :---D Jo torstaiaamuna automme renkaat suuntasivat Raumalle ja vietimmekin siellä koko loman ajan. Päiviin mahtui puutöitä, rutkasti saunomista, täytekakkua, seisovaa pöytää sekä ainakin säkillinen suklaamunia ja Barbapapoja! 8))
Kevättä on ollut rinnassa jo jonkin aikaa ja paksujen takkien tekisi mieli jo jättäytyä kotikaappeihin ulkoilun ja tuulelta suojaamisen sijaan. Aamutuimaan ikkunasta takaisin tuijottava lumipyry ei kuitenkaan piristä mieltä yhtään kylmää tuulta enempää eikä keväistä aurinkoakaan ole tuntunut näkyvän kuin harvoin pilven takaa kurkkaillessa. Onneksi tiedemiehet sanovat lämpötilan kuitenkin nousevan tämän viikon loppupuolella ja ehkä kevättakkikin saisi vihdoin tilaisuuden värittää vaatetukseni kirkkaan punaisilla väreillä.<3
Pääsiäisenä päälle eksyi toinen uusimmista neuleistani, jotka molemmat olin löytänyt lähiprismamme pikkupoikien osastolta. Vain kaksi euroa/kipale kustantaneet 152cm-kokoiset neulokset sopivat päälleni täydellisesti eivätkä edes hihat jääneet liian lyhyeiksi! 8---) Melkoinen lottovoitto taas!
Leivoin pääsiäistuliaisiksi pitkästä aikaa suklaamuffinsseja, ja tulihan niistä jälleen tajuttoman hyviä! *____* Niitä piti saada vietyä jopa kolmeen eri paikkaan, joten päätin tehdä kaksinkertaisen määrän taikinaa. Kaikissa kolmessa paikassa leivokset taisivat loppua heti ensi-istumalta, vaikka melkoinen määrä niitä olikin. :---D En taida olla ainoa kyseisen reseptin fani? ^^
Puolessavälissä lomaa jouduimme palaamaan yhdeksi yöksi takaisin kotiPoriin. Kisulimme piti ruokkia ja vaihtaa juomaveden. Visiitti ei kylläkään ollut mitenkään ikävöistyttävä, sillä onhan se aina mukavaa tulla hetkeksi kotiin rauhoittumaan muiden ihmisen hälinästä ja nukahtaa ikiomaan pehmoiseen sänkyyn kissojen kehräyksien saattamana.<3
Seuraava aamu olikin itse pääsiäinen ja söimmekin perinteisen aamupalan lisäksi noin kuukausi sitten hankkimamme mignon-munat. (niin aikaisin siksi, etteivät vain ehdi loppua kesken!) Tulipahan siinäkin taas yhdet suklaaöverit yhdessä annoksessa! XD Toisaalta olen jo tänään ehtinyt harkita uuden suklaasatsin ostamista koulun myymälästä. Hups.
Mikko on saanut lähipäivinä uutta ilmettä omaankin lookiinsa. Puolitoistavuotispäivänä lahjoittamani ABRAKADABRA-paita ja uusi korvakoru saavat hänet näyttämään entistäkin jännittävämmältä. :---)
Olohuoneen seinämmekin on saanut lisää koristekehyksiä ja ideani sekavasta ja mystisestä kehysseinästä alkaa vihdoin näyttää todelta! Viimeisin löydökseni on tuo pikkuinen pyöreä puukehys, jonka nappasin eräältä kirpparireissulta. Sen pieneys vain oli jotain uskomattoman söpöä.<3 (>.<)/
Ja lopuksi vielä kuva Nanasta, niin kuumasta ja kosteasta mirristä, MIAU!
