Hello! Hieman venähtänyt tämä postaustahti taas, mutta täällä ollaan jälleen. :) Viime viikko meni aika pitkälti koulun merkeissä. Kaksi vaativaa koetta viiden päivän sisällä on sinänsä aika rankkaa. Viikonloppuinen meni kuitenkin aivan toisenlaisissa merkeissä, jotka eivät muuten rajoittuneet pelkkiin haalarimerkkeihin. ;) Viikonloppuna kävimme nimittäin opiskelijatalomme Saikun 1-vuotis synttäribileissä!! 8) Bileet olivat aivan huiput ja vaikka tunsinkin muista vieraista alunperin vain muutamat kasvot, tuli illasta siltikin mahtavin pitkästä aikaa! ^___~ <3
Illan asu oli melkoisen simppeli. Olin juuri edeltävänä päivänä käynyt kirpparilla, ja pitihän ne vaatteet sitten heti mahdollisimman nopeasti saada kokeiltua päälle, käyttöön asti. Tällaisissa kudeissa olin:
Paita ja hame siis molemmat viimeisintä metsästystä kirpparilta. Paita on alunperin h&m:lta, ja on materiaaliltaan pehmeän villainen. Tähän aikaan vuodesta sillä saattaa tulla vähän kuuma, mutta niinä vilpoisemmilla päivillä tarkenee sisätiloissa mainiosti ilman mitään lisäneuleita tai -huppareita. :)
Hameen lähtöperää en tiedä. Kokolapun lisäksi sisäkyljestä löytyi vain pesulappu, mutta minkäännäköistä viittausta tuotemerkistä ei näkynyt. Epäilin aluksi että se olisi tuotu jostain ulkomailta, mutta pesulapun "puuvillaa" -merkintä ei voi luultavasti tarkoittaa mitään kovinkaan kaukaista tuontimaata.. :/
Tässä vielä lähempää kuvaa kamppeista. Hameen takaosaa koristaa tosiaan tuollainen (hieman porno :D) nyöritys, joka tekee siitä heti tavallista farkkuminihametta erikoisemman. Väri on itselleni aika yllättävä valinta, mutta päätin että tumman muun vaatetuksen kera hameesta tulee hauska yksityiskohta kokonaisuuteen. Oikean puolen kuvan vyö on h&m:stä, ja ostettu ainakin puolitoista vuotta sitten. Siitä huolimatta ja pieniä taukoja lukuunottamatta se on ollut melkoisessa käytössä ja yhdistynyt aika erilaisten vaatteiden kanssa.
Muuten minulle kuuluu aika hyvää. Maanantaina alkoi ihkaensimmäinen harjoitteluni vanhainkodissa ja se kestää viitisen viikkoa, eli toukokuun loppuun saakka. Ensimmäinen päivä tuntui aika raskaalta; muistettavaa oli paljon ja uutta informaatiota tulvi joka suunnasta. Osasyyksi muodostui myös hiljalleen päivän mittaan kehittynyt päänsärky, joka ei meinannut lähteä pois edes kahdella 400:lla ibumaxia.. Taisi se jännitys purkautua minulla tällaisella tavalla.
Tänään toista päivää oltuani oli kuitenkin ensimmäiseen päivään verrattuna jo paljon helpompaa. Paikat ja ihmiset tuntuivat jo vähän tutuimmilta, eikä jännitystäkään enää tarvinnut siksi potea. Vaikka eiliseen päivään verrattuna teinkin paljon enemmän asioita (siis ihan oikeasti tein, enkä vain katsellut vierestä), oli tämä päivä paljon eilistä parempi. 5.45 -herätys teki aika pahaa, mutta kahvin eteeni saadessa alkoi sitä jo kahdeksan aikoihin aika hyvin heräilemään. Jos tätä vauhtia edetään, totun hyvinkin nopeasti hoitotyöhön ja hoitajan arkielämään. :) Edes vaipanvaihdot, pesut ja pissattamiset tuntuneet niin pahoilta mitä kuvittelin. Jotenkin elävillä ihmisillä kaikki se tulee aika luontevasti. Ehkä minusta todella voisi vielä tulla aika hyväkin sairaanhoitaja? ;)
--------------------------------
Tässä olisi vielä muutama kuva viimeviikoilta. Jotenkin sitä tavaraa vain kertyy aina sinne kameraan, muttei tahdo millään poistua sieltä luontevasti ja ajankohtaisesti tänne blogin puolelle seuraavatkin kuvat ovat melkein kaksi viikkoa sitten otettuja.. :---D
Tuona päivänä olimme lähdössä Raumalle viettämään saunailtaa Mikon tädin luokse. Päätin sitten leipoa tuliaisiksi kääretortun ja vaikka tiesinkin etten ole sen kovinkaan taitava tekijä, päätin kuitenkin koetella onneani. Noh. Ajattelin ennen täytteiden laittoa että turkkupohja täytyy varmaankin kostuttaa oikein reilulla kädellä, jottei se sitten hajoa puolessa välissä käärimistä. Kosteutin sen sitten n puolikkaalla litralla maitoa (missä oli järkeni silloin?...) ja aloin sitten käärimisen. Voitte vain kuvitella, että HYVIN kostutettu kääretorkkuni lahosi lähes täysin ja erityisesti vielä siinä paikasta-toiseen siirtämisvaiheessa muuttui enemmänkin oksennusmöykkyä kuin kääretorttua muistuttavaksi mytyksi. Eh olisi kehdannut edes viedä sitä vieraille asti, mutta Mikon painostuksen alla sinne se kuitenkin päätyi. Olihan se kuulemma ihan hyvää (ja kyllä ihan omasta mielestänikin, yllättävää kyllä), mutta jouduin kyllä välittämään monet pahoitteluni sen ulkonäöstä. Varsinkin kun porukkaa ja uusia vieraita valui taloon aina vähän väliä.. ~.~''
Ja loppuun vielä tällainen random kuva tekemästämme wokista. Se sisältää pakastettuja wokki-vihanneksia ja hunajamarinoituja kanasuikaleita. Vaikken enää varsinaisesti karppaakaan, pyrin silti välttämään turhia hiilareita. Syön harvoin pastaa, riisiä ja perunaa, sillä riittävä ja tarpeellinen määrä hiilihydraatteja tulee vihanneksista ja aamuleivästä jo hyvin täyteen. Sitäpaitsi tuo wokkikin maistuu vähintäänkin yhtä hyvältä noin, kunhan sen maustaa hyvin. Se pätee tosin melkein mihin vain ruokaan... :---D
Tällaista tänään. Lähipäivinä ajattelin tyhjentää kännykässäni lojuvat kuvat tänne saakka, joita niitäkin on kertynyt muistikortin uumeniin melkoinen kasa! 8P Nähdään siis sellaisissa merkeissä ensi kerralla. Moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti