Vaikka aamupäivä olikin hieman masentava, se ei millään voi tehdä päivästä huonoa jos iltapäivällä onnistuu löytämään elämänsä KOLMET RAKKAUSKENGÄT? <3______<3
1. Browniet
Tässä ovat ensimmäiset tulokkaani!
Käväisin tänään kirpparilla ja löysin tällaiset ainutlaatuiset nahkaiset nätit kengät KOLMELLA eurolla ja sopivan 37:n kokoisina. Kun koitin näitä jalkaani, ei jäänyt enää pienintäkään epäilystä, etten ottaisi, nehän ovat täydellisen saman sävyiset sukkahousujeni kanssa, mikä on muotitietäjien mukaan ainoa oikea vaihtoehto pitää värikkäitä sukkahousuja ja kenkiä yhdessä (vaikka itse sitä keinoa tulen noudattamaan näiden lisäksi tuskin koskaan minkään kenkien kanssa).
Avoimet kantapäät ovat itselleni vielä hieman uudempi asia, mutta eiköhän tämä tästä. Ja kun tuohon pilkkahintaan tuli repäistyä, niin viitsii sitä vaikka opetella käyttämään!
2.Barbie-korkkarit
Nämä namit marjaisen pinkki-violetit barbie-korkkarit löytyivät samoin kirpparilta ja maksoivat kuusi euroa. Kiiltonahkapinta tekee niistä ihanan muovisen näköiset, mutta juuri sellaisia olen vähään aikaan etsinytkin. : 3
Molemmat kirpparikenkäparit ovat todella hyväkuntoiset, ja siksi hinta hyvin edullinen!
Vielä kun nämä olivat kokoa 36 ja sopivat, en voinut vastustaa.. Minullahan on, kuten olen jo kertonut, pienijalkaisuuden fetissi.
3.Rakkauskengät, jotka veivät sydämeni
Katsokaa näitä ihanuuksia! <3___<3 Tarviiko edes perustella??
Löysin nämä Seppälästä 19,95 hintaisina ja olin pakahtua onnesta. Hyllystä 37 kokoiset kokeilessani totesin niiden kuitenkin olevan isohtavat. Kaivelin hyllyn läpi, mutta samanlaisia kokoa pienempinä ei löytynyt. Menin kysymään 36:n koon kokoisia kenkiä myyjältä ja hän nauraen ilmoitti minulle juuri paketoineen ne lähetettäväkvi lähikaupunkiin, jonka Seppälässä niitä pyytelee joku asiakas. Meinaan melkein ottaa mukaani vääränkokoiset kengät, mutta onneksi saan omakseni ne ainoat ja halutut 36:t! <3____<3
Ah, en kestä<3
Alan yhä enemmän ymmärtää niitä hulluja kenkä-hirmuja, joiden kaapeista pursuvat tuhannet parit kenkiä. Kengät vain ovat jotain niin kätevää ja ikuista tavaraa, että niitä voisi oikeasti varastoida loputtomiin! Varsinkin kun jalan koko enää tuskin muuttuu.
Siitä tulikin mieleen lapsuuteni. Jalkani on ollut tämän kokoinen jo noin kymmenen vuotiaasta asti, mutta mystisesti kenkieni koot ovat vain pienentyneet. Syynä tähän on rakas äitini. Äidillä on aina ollut syvä vakaumus siitä, että minun jalkani on kasvattava hänen jalkansa kokoiseksi. Äidin ja isosiskon kengän koko on 39, ja jo kymmenen vuotiaana hän osti minulle 38-kokoisia kenkiä. Hän oli varma, että aivan piakkoin nekin ovat minulle pienet. Noh, eivätpä olisi varmaan vieläkään. Käytän pihalle mennessäni mm. pikkusiskoni 34-35 kokoisia kenkiä.
Mutta olenkin perheen kummajainen, isäni pituus on n.180cm, äidin yli 170cm, isosisko äidin mittainen, mutta MINÄ... 162cm. Hups. En oikein kirinnyt loppuun asti. Koulussakin terveydenhoitaja on ihmetellyt pituuttani ja jo yläasteella vakavasti epäillyt polttavani tupakkaa.. Kaikkea sitä saa kärsiä kun on erilainen.
