keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Jo Oli Aikakin

On minunkin vihdoin kerrottava oma tarinani päivästä 4.6.2010. Tuona päivänä valkoinen lakki pääsi viimein päälaelleni laillisesti.

Pidin kahden erän juhlat vanhempieni luona. Oli hulvattoman hauskaa, mutta myös raskasta, sillä tekemistä oli paljon ja aamulla tuli herättyä jo puoli kahdeksan aikoihin. Vieraita oli yhteensä noin 25, mutta kaikesta selvittiin kunnialla. :') Syömisien jälkeen ilta jatkui Ploki-baarissa, jossa vietimme mukavaa laatuaikaa kavereiden kesken. Samassa paikassa näytti lisäkseni myös olevan useampi valkolakkinen sekä kourallinen lukiomme opettajia. Oli aivan mahtavaa. :))

Leivoin itse kakkuni ja siitä tuli aivan superhyvää! (vaikka itse sanonkin) Tämä resepti oli sama kuin Mikon synttärikakussakin, mutta kokeneena leipojana osasin nyt velmistaa siitä vielä paremman. :3
Pikkusiskoni Mira askarteli minulle tuollaisen high school-hatun, jonka sitten Mikko saikin päähänsä.
**,,~*Taikaboolia*~,,**
Skumppa loppu. Mitäs sitten tehdään?
Turhautunut emäntä

Päivän aikana ei keritty ottamaan _yhtään_ nättiä kuvaa kukkasilla ja poseerauksilla, joten tyydymme nyt näinih. : D Mikko lupasi kuvata minua "taiteellisemmissa" meiningeissä lähipäivinä, jotta saataisiin jokin nätimpi otos muille jaettavaksi. Täytyy katsoa tapahtuuko sitä lopulta koskaan...


Ainiin, ja siitä lauluäänestäni josta olin niin huolissani! Se onneksi palasi luokseni pari päivää ennen h-hetkeä, mutta oli tietysti aika heikko ja aika kovalla koetuksella. YO-esiintymiseni meni kuitenkin ihan hyvin, ja olen siitä valtavan onneissani! Kaiken stressaamisen ja jännittämise4n seurauksena meinasin kuitenkin tukehtua tunkeutuvaan yskäkohtaukseeni, joka iski juuri viimeisellä finaalihetkellä, Gaudeamus Igituria laulaessa koko porukalla yleisön edessä. Availin silloin vain suutani. 

Tässä kuitenkin video esityksestä:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti