Fall's Activity

Tämänhemaisevan videon myötä toivotan kaikille erittäin antoisaa syyslomaista tiistaiaamua!

Omat syysloma-alkajaiseni kuluivat pikkusiskoni läsnäollessa. Viikonloppuna kun lähdimme Raumalle ja palatessamme takaisin Poriin nappasimme siskoni kyläilemään muutamaksi päiväksi. Kolmistaan olemme lähinnä pelailleet lautapelejä, tehneet hyvää ruokaa (kyllä kuulkaas se perunamuussi+kastike ja spagettibolognese ovat melkoista luksusruokaa) ja kierrelleet kaupunkia. Tänään olenkin vain loikoillut ja odottanut miestäni kotiin.

Eilen sallin huushollillemme tilaa toiselle naiselle:

Kotiutimme tämän kaunokaisen mustasukkaisuudestani huolimatta erittäin mielellämme. Alennettu 7euron pilkkahinka ei estänyt meitä sörkkimästä säästöjämme, vaikka kukkaron Matti asusteleekin jo melkoisissa olosuhteissa...

Tein myös ehkä maailman parasta mustikkapiirakkaa,

huolimatta siitä että olin ensikertalainen. ;----)

Perinteiset halloween-bileemme ovat vaarassa epäonnistua. :---( Harmittaa ihan kamalasti, jos ei tänä vuonna ihmisiä onnistukaan paikalle eikä syksyisen mystistä juhlaa tapahdukaan meidän seiniemme sisällä...

Jokunen päivä sitten sain muuten kirjeen hoitsukoulusta. Olen hakemassa sinne ensi tammikuussa alkaviin opintoihin ja he kutsuivat minut testeihinsä, joita tulen jännittämään 8. päivä ensi kuuta. Ehkäpä silloin joskus sinä synkkänä myrskyisenä päivänä minusta vielä valmistuu kohtalokas kätilö joka pääsee aikoinaan tuomaan maailmaan seuraavan pelastajan ja antaa ihmisille toivon parempaan tulevaisuuteen! Hoohhohhh...

Mutta eipäs tässä muuta. Syysloman viettoon putkahdan minä. Heips!

Ahneella on paska loppu

Eilen pidettiin musiikkiopistomme syksyn ensimmäistä bändi-iltaa. Minullehan tämä ympäristö+esiintyminen oli vielä täysin uusi yhtälö. Raumalla olin jo "tunnettu" laulaja niissä piireissä, mutta Porissa kaikki pääsi alkamaan taas nollista. Vaikka esitys menikin ihan hyvin, niin kyllähän sitä vähän jännitti. :'3 On taas mennyt niin paljon aikaa edellisestä kerrasta..

Jännittävintä on kuitenkin se tunne kun astuu lavalle ja tuntee valon ja riemun täyttävän jokaisen ihonhuokosen. Ja kyllähän sitä tuli taas pitkästä aikaa punasteltua, kun ventovieraat ihmiset vaivautuvat tulemaan luokseni vain sanoakseen nauttineensat kovasti laulamisestani, ääneni rikkaudesta ja kysyäkseen vielä nimeni uudestaan. Noina hetkinä sydän ja mieli pakahtuvat ja suorastaan itkettää onnesta saadessaan tuottaa ihmisille niin suuren ilon. Harmi ettei keikasta saatu videota. Videokameran muistikortti kun on taas hukassa.. @____@ En käsitä miten olen niin hyvä siinä....

Noh, niin. Otsikon viestimänä eilen taisi kuitenkin tapahtua muutakin kuin onnenkyyneleitä. Nimittäin spontaanina reissuna päädyimmekin Mikon kanssa baariin. Aloittelimme viidestään Terolla, missä meininki nousikin nollasta - hups-huippuun. Siellä poikia pussailessa, hikkailessa ja useamman kerran syliinnostetuksi jouduttaessa vietinkin sovittua enemmän aikaa. Lisä"evästäkin" päädyttiin hakemaan lähikaupasta. Siideri oli alennuksessa ja näytti maistuvan liiankin hyvin.

Tänään taas vesikään ei pysynyt sisällä, puhumattakaan ruoasta. Twice the taste -kokemus tuli enemmän kuin tutuksi. Ihmettelen, miten sen vessaravailun jälkeen edes olen yhä hengissä. Ihme ja kumma, sisuksetkin ovat vielä osittain paikallaan.. Nyt ei kyllä hetkeen mitään keittoja keitellä...

Tämä biisi on muuten silkkaa rakkautta!

These are a few of my favourite things. . .

 

Heipparallaa taas!

Tänne kuuluu ihan hyvää. Varsinkaan kun ei oteta huomioon helvetillisen vihlovaa hammastani, joka ei anna syödä eikä harjata. Eikä tienkään sitä, että viikonlopun ajan olen taas saanut istuskella yksin kotona suurimman osan ajasta. Sekään että heräsin tänään (sunnuntaina) jo kuuden aikoihin ja olen muutenkin ollut ärsyyntyneen stressaantunut kaikesta mahdollisesta ei saa mieltäni matalammalle, nimittäin minulla on perheeni; Mikko ja kisulit sekä tietysti ihanat ystäväni jotka osaavat aina löytyä oikeilla hetkillä. Myös rakkain höpöttäjä-äitini, joka saa puhelimitsekin höpötyksiensä lomassa piristettyä mieleni kummasti.

Tässä vielä muutama kiva juttu:

  Uusi ihastumiseni vanhoihin korvakoruihini. Otin kyllä ne jo pois, sillä korvani eivät kestä kyseisten söpöliinien paksua lävistäjää sekä ruuvattavaa sulkemismekanismia joka on lihaisalle korvalleni liian piukka... :---(

"Uusi" ripsivärini jonka isäni on tuonut joskus työmatkoiltaan tuliaisiksi. Lancomen Hypnosea ei löydy Suomesta kovinkaan helpolla tai jos löytyykin, hinta taitaa olla melkoisen päätä huimaava. Vanha ripsari rapisi ripsiltä jo siihen malliin että päädyin avaaman tämän uuden paketin, jota olin säilyttänyt hartaasti lipastossa. Nyt se on käytössä. Amen.

Paljon salaattia koska se ei lihota niin paljoa ja koska elämä on epäreilua!!! >:( No ei, kyllähän se salaatti maistuu mutta muutaman ylimääräisen lisäkilon myötä en vain jaksaisi enää taistella timmiydestä.... Miksi voi miksi minulle ei ole suotu luonnostaan kuosissa pysyvää keijuvartaloa?..... TT____TT Byäääää

Uusi Makea Elämä -lakuriipukseni (EI ole syötävää, vaikka tokassa kuvassa niin teenkin). Ostin riipuksen Makea Elämän Heliltä, joka vieraili koulun tapahtumassamme kertomassa yrityksestään. Korut ovat syötävän suloisia (hoho), mutta ottaisin ne todellakin kaikki omakseni. Tutustukaa ihmeessä Helin NETTIKAUPPAAN taikka HELIN BLOGIIN.

Taas pitkästä aikaa väsäämäni kynnet. Kynsitarrojen kanssa minulla on tapana innostua liikaa ja tunkea kynnet täyteen kuvioita. Tällä kertaa osasin kuitenkin pysähtyä jo tyylikkäästi yksien nimettömien jälkeen. :'----) Eikä sitten katsella siellä liian tarkkaan niitä suttukohtia!... . .. .

Siinäpäs se taisi olla. Ikkunasta paistava harmaus ja ilmassa leihuja kissanpierun haju tietysti iloitsevat mieltäni juuri nyt vain entistä enemmän. Menenpä katsomaan telkkaria kun en saa millään aikaiseksi jatkaa tauluni maalaamista...

Heyyh!

Haiku

 

Sumu laski mieleni syöväreihin.

Etsi sieltä minut ja sytytä uudelleen

Mobile Hunting

Puhelimeen tallennettujen kuvien kanssa tulee harvemmin muistettua päivitellä blogia.

Tässä näette siis jälleen yhden sekaisen pläjäyksen kuvia.

Syksyisiä päiviä on ollut kiitettävän paljon. Sateeseen olen jo kyllästynyt, mutta värikkäitä lehtiä saisi olla vaikka ympäri vuoden. Kuva otettu koulun ruokalan vierestä.

Joka-aamuista kimppakyytiä odotellessa kuvailin kaikkea randomia. Sininen pyörä ei ole minun. Omassani puhkesi eilen kumi. Taas... Yksinäinen mieshenkilö näytti mielestäni aivan Mikolta. Hänen kävellessään ohitseni kauppaan meinasin jo syöksyä syliin. Onnekseni kuitenkin huomasin tyypin olevan joku muu. Silloin päätin napata valeMikosta kuvan hänen kävellessään takaisin autolle. Taisin hieman myöhästyä kun näkyy vain selkä...

(^nuudelibaari-annokseni: paahdetut nuudelit, vuohenjuustokastike ja katkaravut, namm!)

Animaattorien pelimessu-matka Tampereelle kului melkoisen sutjakkaissa merkeissä. Luento oli ihan hauska, mutta mieleeni jäivät parhaiten nuudelibaari-ruokailu tyttöanimaattorien kanssa, voittamani ninja-taistelupeli, äänekkäät korttipelit bussissa sekä paluumatkalla tyhjentämäni Tatun tarjoama olut.

Erittäin omituinen koulun vessa-otos....

Tarpeeksi kummallinen Arnolds-reissu, joka suorastaan vaatii saavansa 

överipirteät babypink-kehykset!

Tuona perjantaina Soman lavalla esiintyi Popcorn ja join ainakin kaksi siideriä ja lonkeron. Samoina tunteina puhuin puhelimessa elämäni kummallisimpia puheluja, jolloin alunperin luulemani kaveri, puhelimen omistaja, soitteli minulle ahdistelevia flirttipuheluja. Luojan kiitos kyseessä olikin jokin täysin minulle tuntematon henkilö. :----D

Eräänä aamuna nukuin niin kauan kuin minua huvitti. 

En jaksanut välitä koulusta, kiireistä, mistään.

Three of Me

Tämä postaus sisältää kolme erilaista asua eri päiviltä.

Kaikki ne hieman muistuttavat toisiaan, mutta ovat toisaalta hyvin samanlaisia.

Kolme asua - Kolme päivää - Kolme Mariaa

Asu 1.

T-paita: Lindex, boleroneule ja sukkahousut: H&M, 

Hame ja vyö: Seppälä, sammakkokaulakoru: Buss stop, kengät: Citymarket.

Nautin kovasti, että tukkani mahdollistaa pukeutua kokomustaan, mutta siltikin näyttää pirteältä ja värikkäältä. Itseasiassa tukan värin myötä on tullut hillitettyä värien määrää aivan tarkoituksellisesti, jottei pukeutuminen näytä ihan niin amatöörimaiselta.

Asu 2.

Musta pitkähihainen, uusi hame ja sukkahousut: H&M,

vyö: Seppälä, neule: KappAhl.

Kyseinen uusi hamoseni oli rakkautta ensi silmäyksellä. Olin käytässä H&M:llä ja ihastuin heti tähän naulakossa roikkuvaan kaunokaiseen. Sinä päiv'nä oli kuitenkin kiire ja rahakin tuntui olevan muutenkin lopussa, joten pakenin kaupasta ilman löytämääni aarretta. 

Kokonaisen viikon minä ajattelin häntä, muistellen lämpimästi yhteistä hellää hetkeämme. Lopulta päätin ettei niin voi jatkua ja marssin paikalle saadakseni hänet takaisin. Suunnitelma ei kuitenkaan mennyt ihan niin kuin olin sen kuvitellut menevän. Kaupassa kun ei enää ollutkaan yhtäkään yksilöä! Masentuneena ja alakuloisena poistuin kaupasta ja yritin jatkaa elämääni. Luovuttaneena ja väsyneenä en enää jaksanut ajatela asiaa, kunnes eräänä päivänä, sinä odottamattomana hetkenä tapasinkin hänet jälleen! Sydämemme sykähtivät jälleen emmekä enää koskaan eronneet.

THE END<3

Asu 3.

Mekko ja sukkahousut: Seppälä, huppari: kirppis.

Tähän eilisen päivän asuun liittyykin pienoinen tarina.

Menimme Mikon kanssa kaupungille ja päätimme käväistä Anttilassa. Sieltä satuimme löytämään pari leffaa, jotka päätimme ostaa ja suuntasimme lopulta kassalle. Sovimme että minä maksan kortiltani stokset, joten luonnollisesti tervehdin kassatätiä ja ojensin hänelle pankkikorttini. 

Sitten tapahtuikin jotain täysin odottamatonta. Kassatäti tarkasteli valiutsemaamme Asian Box -dvd:tä, joka sisälsi kolme aasialaista tunnetuinta elokuvaa. Sitten hän katsoi minuun ja kysyi: "oletkos jo täyttänyt viisitoista?"  O______________o

Minä?? VIISITOISTA??!?! Räjähdin niin hysteeriseen nauruun, että itse kassatätikin taisi hieman pelästyä. Shokkilaisena vakuutin että olen itseasiassa jopa täysi-ikäinen, johon kassatäti vain totesi minun näyttävän hänestä 14-vuotiaalta. HUH HUH HUH...........

Toipuilen shokista vieläkin..

Mutta tällaiset asut tällä kertaa. Kolme simppeliä, mutta personaallista asukokonaisuutta vain muutamalla värillisellä vaatekappaleella. 

Loppukevennykseksi vielä tällainen!

Arvaako joku mitä kädessäni on? ;)

Ensikertaan!