Vietimme viikonloppumme taas vaihteeksi Raumalla. Lähiaikoina käynnit ovat vähentyneet lähes olemattomiin Mikon työvuorojen ja varattomuutemme vuoksi, mutta tällä kertaa kyseessä olikin hieman tärkeämpi syy lähteä kuin pelkkä maisemavaihto. Vielä kuukausia sitten minut nimittäin pyydettiin kaverini isän viisikymppisiin. En ollut vieraana, vaan viihdyttämässä sellaisia yksilöitä. Esiinnyimme kitaristi-Markuksen kanssa duona ja tienasimme sillä itsellemme hieman taskurahaa. Oli tietysti aivan mieletön kokemus nähdä miten synttärisankari liikuttui kappaleista tippa linssissä ja vieraat hurrasivat meidät encorelle. Tanssivat fiilistelijätkään eivät ollut paheeksi.
Tänään palasimme onneksi takaisin kotiin, sillä vain parinkin päivän reissu saa ainakin minut uupumaan ja kaipaamaan takaisin omaan rauhaamme kultaiseen kotiin. Teimme tänään myös pitkästä aikaa hyvännäköistä ruokaa. Äidiltä mukaan tarttunut kesäkurpitsa pääsi ilahduttamaan lautaselle saakka.
Asukuvia ei lähiaikoina ole herunut juuri paljoakaan. Olen addiktoitunut niihin samaisiin lempivaatteisiin, joten mikään niiden erityinen huomioiminen ja muistiin ikuistaminen ei ole mielestäni ollut tarpeellista.
Tällä kertaa ei taida tulla enempää. Jännittäviä aikoja odotellessa~~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti