Muutama päivä sitten, yhtenä tällaisista päivistä, minä ja Mikko suuntasimme Porimme keskustaan.Kello oli jo yli viisi illalla, jolloin yleensä kadut alkavat hiljentyä, mutta sinä iltana kaupungin kukoistus ihmisten määrästä oli parhaimmillaan!
Paita H&M
Vyö Seppälä
Hame Seppälä
Leggingsit H&M
Balleriinat Citymarket
Ostimme mansikkajuissia, mehujäätä ja kuivattuja hedelmiä.
Näin heti alkuun haluaisin kiittää teitä muutamia lukijoitani, jotka seuraatte elämääni ja lueskelette juttujani päivä toisensa jälkeen. Ilahduin hurjasti kun huomasin taas yhden lukijan lisänneensä itsensä listaan.
Blogiani aloittaessa tarkoitukseni ei suinkaan ollut julkisuuden tavoittaminen. Toisten blogeja lukiessa vain huomasin, että hetkinen, mitä minä itse mahdoin tehdä, syödä, pukea päälleni tai ajatella vielä puolikin vuotta sitten? Ne harvatkin hetket joita tuli otettua valokuvia unohtuivat, ja muutamat vuoden merkkipäivinä otetut yksilöt vain hukkuivat tietokoneen syviin syöväreihin.
Aidon valokuvakansion tekeminen tuntuu nykypäivänä liian työläältä ja turhauttavalta. Kuka tulisi ikinä katselemaan niitä pölyisiä albumeja, jotka lojuvat hyllyjen nurkissa? Silloin minä päätin aloittaa blogin kirjoittamisen.
Kuten monet lukijoistani ovatkin huomanneet, ennen tätä olen pitänyt erästä toista blogia. Siihen purkasin ajatuksiani ja satunnaisia ideoitani, jotka vaivasivat päätäni antamatta rauhaa. Se on vieläkin olemassa ja sen löytäminen on hyvin helppoa. Huomasin kuitenkin, etten niitä vanhoja tekstejäni lukiessa enää muistanut, mitä minulle edes tapahtui tuona aikana. Silloin syntyi tämä blogi, joka yhä edelleen jaksaa inspiroida minua ottamaan kuvia jokapäiväisestä elämästäni ja jäsennellä ne kokonaisuudeksi. Nautin suuresti siitä, että pääsen kurkistamaan menneisyyteeni. Ettei mikään minulle tärkeä asia vain unohdu, vaan elää ikuisesti siinä hetkessä, jona minä sen jutun kirjoitin.
Vaikkei päämääräni siis olekaan lukijoiden määrän saavuttaminen, ilahdun valtavasti kun huomaan jonkun olevan yhtä kiinnostunut blogistani kuin minä. Uusi lukija tai uusi kommentti sytyttävät mieltäni aina vain enemmän ja saavat minut vain innostuneemmaksi jatkamaan kertomista elämästäni. -Kiitos teille!<3
Päivittelytahti on taas hieman jämähtänyt, mutta mikä voikaan olla parempaa kuin ihanasta kesäsäästä ja elämästä nauttiminen? Niin, ei siten mikään!
Viikonloppuni oli jälleen kerran yksi parhaista viikonlopuista ikinä. Perjantaina suuntasimme Mikon kanssa Raumalle. Musiikkiopiston muusikot pyysivät minut mukaan esiintymään paikallisessa Cafe Salissa, ja minä tietysti suostuin. Tunnelma oli suorastaan upea! Ja hienointa oli tietysti saada hyvää palautetta ja kävellä esiintymisen jälkeen takaisin paikalleen taputuksien saattamana. :') Sitä tunnetta ei voita mikään. Mikon piti ottaa kuvia kyseiseltä jamittelukeikalta, mutta kamera oli jäänyt autoon, eikä kukaan sitten jaksanut vaivautua hakemaan se sieltä.. :--( Keikka oli kuitenkin mahtava! Kiitos kaikille!!
Tässä kuitenkin muutama sen illan aikana otettua keikan jälkeistä kuvaa,
jolloin tulimme saunasta ja pääsimme hetkeksi rentoutumaan.
En tajua miksi se toinen näyttää taas niin kiukkuiselta. :--( Sanokaa sille!
Lauantaina lähdimme takaisin Poriin ja rakas ystävämme Ville tuli kyläilemään. Tai sinä päivänä ei oikeastaan pahemmin kyläilty, vaan lähdimme kohti keskustaa nauttimaan elämän nautinnollisesta puolesta. Amarillon fish&chipsit olivat aivan namia ja samoin ne lukuisat siiderit ja skumppapullolliset, jotka sinä iltana pääsivät tyhjenemään. Pitkästä aikaa meininki sai taas uudenlaisia sfäärejä, muttei onnekseni saanut aikaan sen suurempia pahoinvointeja. o/
Vielä sunnuntainakin lähdimme kaikki yhdessä kaupungille, mutta sillä kertaa ainoastaan nauttimaan pehmiksistä. Sinä päivänä julistin jäätelökesän sesongin alkaneeksi! (Ärsyttää tosin, ettei nykyään, ainakaan meillä päin, ole tarjolla mitään muita pehmismakuja kuin vanilija! :( Onhan toki sekin aika hyvää, mutta suklaa-vanilija oli niin kestosuosikkini!! :'( )
Pakko on muuten mainostaa tännekin, että minusta on lähiaikoina tullut melkoisen urheilullinen! Päivittäiseen minimiin kuuluu ainakin 50 vatsalihastreeniä ja metallisen hulavanteen pyöritystä. Eilen kävimme sen lisäksi myös lenkillä ja jes että tuntui hyvälle! Tänään uudestaan?? -Okei en tajua mistä tämä energiamotivaatiomäärä on peräisin, mutta on siitä otettava kaikki mahdollinen irti, jos se aikookin yhtä yllättäen loppua, kuin miten oli alkanutkin..
Eipä tässä enää muuta. Loppuun vielä kuva ihanasta kesäisestä pihastamme:
Päivä, jona oli kamala kiire bussiin, mutta päädyinkin kuitenkin hetkeksi eteisen peilin eteen. Pahoittelen syvästi maailman huonointa valaistusta!! o___o
Onneksi kävin päivän aikana myös kirjastossa, missä valoa oli huimasti enemmän!
Ja tänään näytän tältä:
(okei, seuraavien kuvien todellinen tarkoitus on esitellä arpakuutio-koruani)
En ajatellut kauheasti kehuskella, mutta pakko kai minun on välillä onnistumisistakin mainita! :--)
Suoritin tiistaina teoria 3/3:n primavista kokeet saamalla niistä täydet pisteet. Lisäksi eilinen iltani kului musiikkiopistolla pop/jazz-laulun 2/2-perustason suorittamisen parissa. Arvosanaksi tuli Erinomainen ja olen ihan valtavan onnellinen siitä!
Olen oikeasti stressannut näitä juttuja sen verran, että moinen onnistuminen tuntuu aivan uskomattoman hyvältä! (vaikkei näiden aarvosanojen suuruus kai merkitse tulevaisuudelleni mitään..)
Muutaman viikon päästä minun on suoritettava vielä primavista-laulun, mutta eiköhän se siitä mene jo paljon itsevarmemmin tämän kaiken jälkeen. :'>
Anteeksi tämä hehkuttelu, mutta olen vain ihan kamalan onnellinen, kun kerrankin onnistun todistamaan olevani jossakin erityisen hyvä. Tämä on minulle niin iso juttu, etten enempää nyt voisi toivoakaan!
(okei, paitsi kesätyöpaikkaa, jota minulla ei VIELÄKÄÄN ole, ja tietysti unelmieni opiskelupaikkaa, jonka saavuttaminen on vielä sitäkin vaikeampaa.. Mutta haave kerrallaan, eikös? ;> )
Olen muuten Raumalla jopa lauantaihin saakka. Muusikot pyysivät minut esiintymään paikallisessa Cafe Salissa huomenna perjantaina, joten sinne sitten vetämään pienimuotoista jamittelukeikkaa. :--)
Tervetuloa kuuntelemaan 19.00 lähtien, jos suinkin kiinniostaa!
Päätin tilata paljon tavaraa heti kerralla, sillä viiden euron postimaksu muutaman sentin maksavista (ja kokoisesta) koruista tuntuu liian hassulta tilatakseen sellaisia joka kerta erikseen.
Tällainen spiraalikuvioinen koristaa huultani tällä hetkellä.
Tilasin myös kaksi korvakorusarjaa (6kpl ja 6kpl), mutta toisessa sarjassa olikin vain yksi pari. En oikein tiedä, tilasinko minä väärin vai tapahtuiko jokin virhe, mutta niitä toisia en siis voi vielä käyttää.
Vapun toivotukset ovat nyt jo hieman myöhäisiä, joten toivon vain että vappunne oli iloisen keväinen
js toi hyvän alun tulevalle kesälle. :)
Mmmh; donitseja ja metrilakuja!
Vietimme oman vappuaattomme Tampereella. Kyseessä oli kauan hehkuttamani Taru Sormusten herrasta -sinfoniakonsertti Tampereen filharmoniassa, jota olemme odottaneet jo useita kuukausia!
Oli niin jännittävää nähdä niin paljon erilaisia ihmisia samassa paikassa. Paikalla oli vanhuksia, keski-ikäisiä aikuisia asiallisissa työasuissa, kokonaisia perheitä, teiniporukoita ja tietysti myös teeman mukaan pukeutuneita ihmisiä, jotka piristivät koko olemuksellaan.
Rooliasuihin pukeutuminen ei muuten riippunut iästä. Oli niin parikymppisiä kuin viitisenkymppisiäkin nais- ja mieshenkilöitä, joiden pukukoodi erottui selkeästi muista tavisten joukosta. Osalla oli myös joitakin elementtejä, kuten keijumainen kampaus tai korut, jotka sopivat hauskastiu teemaan.
Itseäni harmittaa hieman oma panostukseni vähäinen määrä. Jostain syystä en ollut lainkaan ehtinyt ajatella asiaa, saatikaan valmistautua siihen..
Alkuperäiset paikkamme olivat ihan etummaisemmassa rivissä. Niiltä paikoilta olisimme kuitenkin nähneet vain etummaisten soittajien sieraimiin, joten päätimme vaihtaa sijaintimme taaempiin tyhjiin paikkoihin. Löysimmekin onneksi parhaat paikat suoraan miksauspöydän vierestä! :--))
Esitys oli kyllä aivan upea!
Suosittelen ehdottomasti kaikille muillekin Sormusten Herran faneille! Ja vaikken erityisen fanaattinen olekaan itse sinfoniamusiikin suhteen, niin nautin esityksen sävelistä jokaisella ihohuokosellani.
Elokuva-konsertin jälkeen suuntasimme aitoon ranskalaiseen ravintolaan.
Tilasin sienirovioleja ja jälkiruoaksi lämmintä suklaakakkua. Sekin oli hieno kokemus!
Päälläni oli jo monta kertaa vaatekriisiltä pelastanut ruutumekko.
Muun ajan Tampereella hengailimme eri liikkeissä.
(eii, en kestä tuon oikeanpuoleisen miehen ilmettä!! :''D)
Löydettiin Mikolle uudet hiukset!
Ja minä päätin ryhtyä hipiksi.
Mahtui päivään vähän söpöilyäkin :3
Tämä viikko on täynnä kaikennäköistä tärkeää hommaa. Nähdään taas piakkoin!
