Viikonloppuni sujui varsin kesäisissä merkeissä. Mikon lauantaiaamun työvuoron vuoksi perjantaina oli oltava kiltisti ja mentävä nukkumaan jo hyvissä ajoin. Lauantaina päätimme kuitenkin kömpiä vihdoinkin ulos pimeästä kotikolostamme suuren maailman vietäviksi. Sekoitimme limsapulloihimme taikalientä ja pyöräilimme sen voimin kauniiseen Kirjuriluotoomme. Ahmimme dipattuja sipsejä, puhuttiin syvällisiä (ja vähän pinnallisempiakin), tarkkailtiin ihmisiä, litkittiin taikajuomaa ja nautittiin vapaa-ajasta. Illan mittaan päädyimme keskustaan ja siellä päätimmekin käväistä ensi kertaa Bar Coco:ssa. Paikka olikin tosi jees! Mukavan tiivis, muttei ahtaan ängetty. Kolme biljardipöytää, pelikortteja sekä lautapelejä. Erikoisia (ja kalliita!) drinkkejä, mutta kerrankos sitä eletään. Pelattiin korttia ja naurettiin. Ensi kertaa muuten pidin myös paikan musiikista! Tuli kerrankin niitä vähän vahnempiakin biisejä, joista tulee hyvä mieli ja joita laulaa mukana. Ehdottomasti sinnekin uudestaan! :----)
Sunnuntaina halusimme jatkaa jännittävää retkeilyämme. Päivä oli jälleen upea ja päätimme lähteä taas samaiseen Kirjuriluotoon viltin ja eväiden kera. Ainoa huono puoli oli jatkuvan ärsyttävä teiniporukka suoraan vieressämme. Ne ällöttävät 14-15 -vuotiaat huusivat ja kiroilivat ja paiskivat jalkapalloa! Kerran pallo jopa osui Mikkoon. Silloin räjähdin kiukusta ja päästelin suustani useamman vihaisen lausahduksen nuorten suuntaan. Tulipa edes hetkeksi rauhallista.... -.-' Mahdanko olla jotenkin vanhentunut?
Näiltä päiviltä ei tullut otettua yhtäkään valokuvaa. Toisaalta on ihan mukavaakin pitää tietyt muistot vain meidän kahden välillä, joten eiköhän tällaiset karkeat sanaselitykset riitä muistuttamaan meille niistä hauskoista hetkistä. ;--)
Viime aikoina olen tudellakin innostunut tuosta vesivärimaalaamisesta. Tässä jälleen yksi teos, jonka monimutkaisuuteen kesti muutama päivä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti