Samoin mekon tapaan olen jo jonkin aikaa metsästänyt myös uutta asua, jossa ei hävettäisi riemustella kesäisellä uimarannalla. Haaveissani on ollut löytää 50-60-lukujen henkinen puku, joka ei paljastaisi kehostani liikaa, muttei myöskään näyttäisi liian mummomaiselta haalarilta. Nämä kuvat ovat inspiroineet:
Haluan bikinit tai uimapuvun, joka korostaa naisellisia muotoja, eikä vain peittele viimeisimmät rajat pelkillä sentti x sentti -kolmioilla. Tänään löysin yhden todella kivan yksilön. Täydelliseen on vielä matkaa, mutta tällä pärjäillään nyt ainakin tämä kesä.
Musta ja suhteellisen yksinkertainen kokouimapuku.Siinä on kuitenkin paljon niitä elementtejä, joita täydellisessä uimapuvussa hainkin; tarpeeksi peittävä, muotoja kaunistava ja elegantti.
Edessä on tuollainen jännä nyöritys, jota koristavat kultaisen väriset putket(?). Putket saa varmaan halutessaan myös leikattua irti, mutta minusta ne piristävät mustaa pukua ihan kivasti.
Uimapuku on olkaimeton ja pysyy yllä tuollaisten kumipidikkeiden avulla.
En ole kuitenkaan mikään himouimari. Rantakäyntini rajoittuvat yleensä lähinna pariin kertaan /kesä, joten hinnankin oli oltava siedettävä. Minusta 15 euroa oli aika kohtuullinen hinta.
Uimapuku-poseerauskuvia ei (ainakaan toistaiseksi) tule näkymään täällä päin. En ole vielä päättänyt olisiko se blogilleni tarpeeksi säädyllistä, mutta katsotaan miten käy. Ehkä innostun tästä kaikesta niin, ettei muuta kuin paljaita sääriäni blogissani enää näykään. ;) Okei, playboy-blogiin on vielä matkaa, mutta olen oikeasti melkoisen innostunut uudesta asustani. Ehdotin jopa Mikolle, että menisimme uimahalliin. Minähän Vihaan uimahalleja?...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti